Mohtarin huonetta ja sukua Polkupyörä on käännetty selälleen. Arabiasuinen mies pyörittää rengasta edestakaisin. Jotain on vialla. Korjaajalla ei ole mitään valokuvausta vastaan. Otokset nähtyään hän keskeyttää työnsä ja kääntyy kuvaajan puoleen. - Tulisiko käymään vierailulla kodissani? Tämä taitaa olla sitä kuuluisaa egyptiläistä ystävällisyyttä. Olisi noloa kieltäytyä. Ovi miehen selän takana johtaa rähjäiseen kerrostaloon. Pyöränkorjaajan koti on heti oikealla katutasossa. Ollaan El Mozdlifan -kadulla Luxorin etelälaidalla. Eteisessä vastaan tulee perheen emäntä pieni lapsi sylissään. Hän tuijottaa hölmistyneenä isännän vierasta, mutta toipuu hetkessä. Isäntä esittelee asuntoaan. Käytävän varrella on keittokomero, josta kaasuhella vie neljänneksen. Varattu vessa jää näkemättä. Makuuhuone käytävän päässä on isännän ja emännän valtakuntaa. Iso parisänky keskellä huonetta vie valtaosan lattiasta. Kaapistot peittävät kahta seinää. Runsaan kymmenen neliön olohuone sijaitsee kadun puolella. Kolme sänkyä täyttää lähes koko tilan. Nurkassa pauhaa televisio. Lattia on mattojen peitossa. Kaikkialla on puhdasta ja siistiä. Istutaan olohuoneen sängylle. Isäntä esittelee itsensä Mohtariksi. - Joisitko minttuteetä, hän kysyy. Mohtar patistaa vaimonsa Saeidan keittopuuhiin. Asunnon ulko-ovi käy. Huoneeseen pöllähtää kolme tummatukkaista parikymppistä naista. Kahdella on lapsi kainalossaan. Sana on kiirinyt. - Nämä ovat minun tyttäriäni, Mohtar selittää ylpeänä ja viittaa nuoriin naisiin. Yksi heistä osoittautuu miniäksi, jonka puoliso - perheen vanhin poika - katselee valokuvasta seinältä. Hymysuiset naiset silmittelevät yllätysvierasta uteliaina. Mohtar on niin innostunut viidestä lapsestaan, että esittelee heidät etunimiltään: Aia, Sabrine, Karima, Muhammed ja Ala. Tyttären kaksospojat ovat Hasan ja Hussein. Eikä tässä vielä kaikki. Isäntä pyörittelee käsiään vatsansa seutuvilla siihen malliin, että lisää lapsenlapsia on odotettavissa. Yksi tyttäristä kipaisee hakemaan valokuva-albumin, jossa on hänen hääkuviaan. Morsian on kaunis kuin aamu Niilillä. Emäntä tulee teetarjottimen kanssa. Juoma on hyvää ja makeaa. Isäntä ja yksi hänen tyttäristään Seurustelu keskeytyy ovelta kuuluviin koputuksiin. Sisään astuu nuorimies, jonka yhteys perheeseen jää epäselväksi. Vaisunoloinen mies kyselee vieraan taustoja ja antaa puhelinnumeronsa. Emännän ja ovesta tulleen välille syntyy kipakkaa sananvaihtoa. Riidaksi sitä on hankala sanoa, egyptiläisillä kun on tapana puhua äänekkäästi. Sukuselvitykset on tehty, valokuvat otettu, albumit katseltu ? työ kutsuu jälleen isäntää. Hän saattelee vieraan kadulle. Perässä tullut nuorimies vaatii vierasta vilkaisemaan hänenkin asuntoaan. Kiivetään pari kerrosta ylöspäin rappeutuneessa portaikossa. Miehen olohuone on samansuuruinen kuin perheellä. Huoneessa on kolme sänkyä, vaikka mies sanoo asuvansa yksin. Muita tiloja hän ei esittele. Nuorukainen napsauttaa television päälle ja istuutuu vieraan lähituntumaan. Äkkiä hän tarjoaa käsipäivää ja sanoo: - No problem? Samalla hän rapsuttaa etusormellaan vieraan kämmentä. Mitähän tämä oikein tarkoittaa? Mies sanoo uudelleen "No problem" ja rapsuttaa taas kämmentä. Samanlainen rapsuttava kättelijä tuli vastaan pari päivää aikaisemmin keskustan basaarikadulla. Ei helkkari. Täältä on lähdettävä. Ovi aukeaa vasta, kun mies tulee avuksi ja vetää sitä sisäänpäin. Hyvästelyt saavat jäädä. Portaissa vastaan tulee mustakaapuinen nainen. Hän tervehtii ja hymyilee leveästi.
